Kohtaamisen vastavuoroisuus ja myönteisen käytöksen voima

Kohtaamisen vastavuoroisuus havainnollistaa miten oma käytöksemme vaikuttaa toisen henkilön käytökseen. Seuraavaksi käymme läpi, miten voimme hyödyntää sitä vuorovaikutustilanteissa.

Kohtaamisen vastavuoroisuus määritellään tavaksi, jolla käyttäytyminen vaikuttaa käyttäytymiseen – kuinka minun käytökselliset vaihtoehtoni voivat vaikuttaa esimerkiksi sinuun. Koulutuksemme korostaa, että tiedostaaksesi kohtaamisen vastavuoroisuuden käsitteen, sinun tulee ymmärtää, että oma käytöksesi on ainoa käytös, jota voit kontrolloida. 

Kohtaamisen vastavuoroisuus tarjoaa tapoja hyvään vuorovaikutukseen. Tarjoamme neljä yksinkertaista tapaa kohtaamisen vastavuoroisuuden toteuttamisen avuksi:

  1. Vuorovaikutustilanteissa tärkeitä asioita ovat henkilökohtainen tila ja kehonkieli. Toisen ihmisen henkilökohtaisen tilan tarpeen huomioiminen auttaa henkilöä rauhoittumaan, hänen ollessaan esimerkiksi järkyttynyt. Sama rauhoittava vaikutus on kunnioittavilla, ei-uhkaavilla eleillä, ilmeillä ja liikkeillä.
  2. Se miten asiat sanomme vaikuttaa paljon enemmän kuin käyttämämme sanat itsessään. Henkilön tuntiessa pelkoa, vihaa, pahoittaessaan mielensä tai ollessa aggressiivinen, he eivät niinkään kuule mitä me sanomme – he vastaavat enemmänkin äänensävyyn, -voimakkuuteen ja sointuun
  3. Eskaloituvissa tilanteissa parhaiten toimivat yksinkertaiset ja selvät ohjeet. Henkilön ollessa järkyttynyt jostain, hän ei välttämättä kuule kaikkea mitä yritämme sanoa, joten meidän täytyy puhua selkeästi ja yksinkertaisesti, tarjota ytimekästä ja kunnioittavaa tukea ja selkeitä ohjeita halutulle toiminnalle.
  4. Käytös vaikuttaa käytökseen. Tämän sisäistämällä voimme oppia, että vaikka emme usein voi vaikuttaa toisen henkilön käytökseen, voimme silti valita, kuinka itse vastaamme kohtaamaamme käytökseen – ja se mahdollisesti auttaa henkilöä käyttäytymään positiivisemmin.

Oman fysiologisen ja kognitiivisen vasteen muuttaminen positiiviseksi vaikuttaa ympärilläsi oleviin ihmisiin ja kannustaa heitä muuttamaan omaa ajatteluaan. Tilanteissa emme aina voi estää pahojen asioiden tapahtumista, mutta voimme ennakoivasti ottaa huomioon henkilön aiempien kokemusten (esim. trauma) vaikutukset ja auttaa toisiamme parantumaan.

Kohtaamisen vastavuoroisuus ei ole pelkästään sitä, että autat itseäsi voimaan paremmin stressaavissa tilanteissa. Huomioimalla, että kaikki käytös on viestintää, voimme vähentää tulemasta itse osaksi ongelmaa. Ottamalla huomioon henkilön aiemmat kokemukset, voimme välttää aiheuttamasta tilanteissa pysyviä haittoja ja voimme syventää traumatietoista hoidollista lähestymistapaa.

Voit auttaa asiakkaitasi tunnistamaan, sietämään ja kehittämään asianmukaisia vasteita osallistumalla tietoisesti kriisin etenemisen mallin ensimmäisiin vaiheisiin.

Ajattele ensimmäistä henkilön käyttäytymisen tasoa, ahdistusta, uudelleen suuntaamisen vaiheena. Kun olemme tehokkaita tässä eskaloituvan käytöksen alkuvaiheessa, voimme tarjota tarvittavaa tukea ennen kuin asiakkaasta tulee puolustautuva.

     1. Opi tunnistamaan puolustava käytös traumareaktiiviseksi, ei tarkoitukselliseksi purkaukseksi.  

Sen sijaan että ottaisit asiakkaan käytöksen henkilökohtaisesti voi aiemman trauman huomioiminen käytöksen laukaisevana tekijänä auttaa sinua keskittymään tilanteesta järkiperäiseen irrottautumiseen. Sanattoman ja paraverbaalisen käyttäytymisen tunnistaminen voi tarjota kehittyneemmän käsityksen normaalista käyttäytymisestä ja mahdollistaa puolustavan käyttäytymisen huomioinnin jo alkuvaiheessa. Tilanteen nopeampi huomiointi johtaa nopeampaan terapeuttiseen reaktioon.

     2. Ajattelemalla rationaalisesti voit löytää syyt riskikäytökselle.

Kriisin tapahtuessa on mahdollisuus selvittää mikä mahdollisesti aiheuttaa asiakkaan käytöksen. Tunteenpurkaus voi johtua aiemmin koetusta traumasta. Limbisen järjestelmän nopea reaktio voi aiheuttaa asiakkaissa takautumia tai dissosiatiivisia reaktioita. Koulutuksemme suosittelema koordinoitu ja yhteistoiminnallisin lähestymistapa ja sen toteuttaminen varmistavat, että sinulla on tarvittava osaaminen, jotta voit tehdä tämän turvallisesti ja tilanteiden eskaloitumisessa se mahdollistaa tehokkaamman toiminnan.

     3. Ottamalla tilanteissa traumahuomioidun lähestymistavan voit auttaa positiivisen yhteistyösuhteen rakentamista.

Kriisitilanteita liennyttäessä päämäärän ei pitäisi pelkästään olla kriisin toistumisen estäminen, vaan myös uudelleen rakentaa niitä hermoyhteyksiä, jotka aiemmin aiheuttivat asiakkaan eskaloituvan käytöksen. Voit auttaa asiakasta löytämään rakentavia selviytymistaitoja huomioimalla hänen aiempia kokemuksiaan. Estääksemme tapahtuman uusiutuminen hoidollinen yhteistyösuhde auttaa asiakkaita tunnistamaan huonosti toimivia vasteita tunteenpurkauksen jälkeen ja kehittämään uusia ja toimivia selviytymismalleja käytökselle.

     4. Hyödynnä tilanteiden jälkipurussa selviytymismallin käyttöä.

Jälkipurku on asiakkaille mahdollisuus aktiivisesti ja turvallisesti osallistua omaan toipumiseensa. Tämän lisäksi jälkipurku tarjoaa henkilökunnalle keinoja välttää toistamasta asiakkaan traumaa. Se myös lisää kompetenssia myötätuntouupumiselta. Lisäksi jälkipurku auttaa asiakasta rakentamaan asianmukaisia ja tehokkaita itsehoitomenetelmiä. Henkilökunnan ei tulisi käyttää jälkipurkua pelkästään ajatuksena ehkäistä tilanteiden uusiutuminen, vaan myös huomioimaan asiakkaan sijaistraumaa kriisin jälkeen.

Luottamuksellinen yhteistyösuhde ei toimi pelkästään turvallisena tilanteiden liennyttämisenä, vaan se myös ehkäisee tehokkaasti väkivaltaa.

Ajatteletko että aikaasi vie enemmän, jos olet ystävällinen vuorovaikutustilanteissa? Vastaus on ei, ystävällisesti toimiminen ei vie aikaasi enemmän ja käyttämäsi aika ei varmasti mene hukkaan. Ystävällisyys on ratkaisevan tärkeää kiihtyvän käytöksen ehkäisyssä – sen lisäksi että lähestymistapa on ennakoiva, on se myös vankka perusta niille toimintamalleille mitä tarvitsemme mahdollisesti myöhemmin kriisin kehittymisessä.

Meidän pitää ajatella uudella tavalla sanaa rajoittaminen, jotta voimme kehittää yhteistyösuhteita kriisissä olevien henkilöiden kanssa.

Asenteemme ollessa ennaltaehkäisevää ja tukea antavaa rajoittaminen alkaa jo paljon ennen minkäänlaista fyysistä kontaktia. Uhkaamattoman fyysisen läsnäolon keskeinen työkalu on perusasento. Se on myös tärkeä osa, jolla voimme tehokkaasti liennyttää sanallisesti kiihtyvää käytöstä.

Kuunteleminen ja hiljaisuus ovat myös osa perusasentoa. Kuunteleminen itsessään voi rauhoittaa tilanteita, joissa kohtaamme kiihtyvää käytöstä. Kuuntelemalla voit parantaa vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Kuuntelemalla henkilön näkökulmaa vältät kertomasta asiakkaalle mitä hän teki väärin tai syyllistää kertomalla miksi hän on tässä tilanteessa.

Perusasento tarjoaa myös tukea. Joskus meidän on pelkästään tarjottava tukea kriisissä olevalle henkilölle. Huolimatta siitä, miksi tilanne kehittyy, sillä hetkellä tukena oleminen voi auttaa ihmistä selviytymään hetkestä ilman mitään tarvetta fyysiselle kontaktille.  Turvallisin rajoitustoimi on se mitä et koskaan joudu käyttämään.

Kohtaamisen vastavuoroisuus tarjoaa mahdollisuuden tehokkaaseen vuorovaikutukseen.

On selvää, että vuorovaikutus ihmisten kesken on merkittävä tekijä stressin tuntemisessa – ja kyvyttömyydessämme selviytyä siitä. Siitä seuraava ahdistuksen lisääntyminen ja paine eivät ainoastaan vaikuta alentavasti hyvinvointiimme, vaan se myös ruokkii ihmisten välisten konfliktien ja väkivallan siemeniä.

On tärkeää tunnistaa, että monilla meistä on erilaisia keinoja vaikuttaa asiaan. Voimme muuttaa tilanteen kehittymistä ottamalla vastuun tekemistämme valinnoista, kun on kyse kohtaamisesta ja vastaamisesta haastavaan tai stressaavaan käytökseen.  Kouluttamalla henkilöstöä voimme lisätä joustavuutta ja luottamusta valitsemalla asianmukaisen reagoinnin tilanteissa.

Pitämällä kanssakäymisiämme kohtaamisen vuorovaikutuksina – avaa se oven paitsi oman henkilökohtaisen stressimme vähentämiseen, mutta myös ympärillämme olevien henkilöiden kokeman stressin ja ahdistuksen vähentämiseen. Käytös vaikuttaa aina käytökseen. Väkivallattomuuden perusta rakentuu, tunnistaessamme toimintamallejamme ja huomioimalla ja käsittelemällä niistä aiheutuvat seuraukset.

Koulutus auttaa meitä tekemään kohtaamisten vuorovaikutuksista positiivisia. Oletko valmis tarkastelemaan oma käytöstäsi?

 

 

Jaa uutinen:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on email
Sähköposti
Share on whatsapp
WhatsApp
Skip to content