Koulutustarveanalyysi  – mapakoulutuksen suunnittelu omia tarpeita vastaavaksi

Kun työyksikkö suunnittelee, minkä tasoista mapakoulutusta heillä tarvitaan, on  hyvä lähteä keskustelemaan yksikön sisällä koulutustarpeesta:

  • millaisia asiakkaita meillä on?
  • millaista haastavaa käytöstä toimintayksikössämme kohdataan?
  • mitä taitoja tarvitsemme haastavien asiakastilanteideen hallitsemiseen?
  • mitä periaatteita henkilöstön turvalliseen toimintaan kuuluu?
  • onko meillä huomioitu sekä asiakkaan että henkilöstön turvallisuus?
  •  paljonko voimme irrottaa henkilöstöä tarvittaessa rajoitustoimiin?
  • mistä saamme tarvittaessa apua ja missä ajassa?
  • onko meillä tehty kokonaisvaltaista turvallisuusanalyysiä?

Koulutustarveanalyysi sisältää myös koulutuksen tavoitteiden sopimisen:

  • millaisia taitoja henkilökunta saavuttaa koulutuksen avulla?
  • mikä on koulutuksen päämäärä?

Tehdyn koulutustarveanalyysin perusteella suunnitellaan tarjottavan MAPA-koulutuksen sisällöt ja pituus. Koulutussisällöt kirjataan sekä teoreettisen että käytännöllisen osuuden osalta ja koulutussopimus allekirjoitetaan tilaajaorganisaation ja Suomen mapa® keskuksen välillä.

 

Mapakoulutusten sisältö

  • Mapakoulutusten pääpaino tulee olla vuorovaikutuksellisissa ja toiminnallisissa menetelmissä ja vaihtoehtoisten positiivisten strategioiden miettimisessä vastauksena asiakkaan haastavaan käytökseen.
  • Vasta kun ennaltaehkäisevät toimet on käytetty, turvataan fyysisiin interventioihin arvioiden asiakkaan riskitaso ja käyttäen vähiten rajoittavaa menetelmää.
  • Kaikkien tilaajaorganisaation tahojen tulee olla tietoisia koulutuksen sisällöistä ja koulutukseen mahdollisesti liittyvistä riskeistä.
  • MAPA-koulutuksen tason tulee vastata yksikössä hoidettavien henkilöiden tarpeita.
  • Organisaation tulee pitää listaa heillä työskentelevien hoitajien MAPA-koulutuksista, niiden tasosta ja kertauksista.

KOULUTUKSEN TILAAJA VOI SUUNNITELLA MAPAKESKUKSEN KANSSA, MITÄ MENETELMIÄ HEIDÄN ORGANISAATIONSA HALUAA OTTAA KÄYTTÖÖN. TYÖKIRJA ANTAA SELKEÄN JA LÄPINÄKYVÄN POHJAN SUUNNITELLA KOULUTUS TILAAJAN TARPEITA VASTAAVAKSI.

  • Esimerkiksi kaikki organisaatiot eivät halua, että heillä koulutettaisiin kipuvaste korkean riskin irrottautumisissa. Näin on esimerkiksi  vanhusten hoitoyksiköissä ja kouluissa. Irrottautumisissa voidaan sopia esim. koulutettavan vain matala (vakauta ja pyydä) – ja keskiriski (vedä ja työnnä), sekä mahdollisesti soveltuvin osin korkea riski (liikeratojen käyttö).
  • Joissakin yksiköissä ei haluta käyttää mahallaan kiinnipitämistä fyysisen rajoittamisen menetelmänä, jolloin sen kouluttaminen voidaan jättää pois. (Huomattavaa kuitenkin on, että näitä menetelmiä ei ole missään kielletty, kun ne tehdään potilasturvallisesti ja niitä käytetään lyhin mahdollinen aika. Esim. maassa kiinnipitäminen tulee tapahtua MAPA Supported Phrone Position -menetelmällä, ja asiakkaan vointia on koko ajan seurattava.)

 

Päivityskoulutusten suunnittelu

Koulutussopimusta tehtäessä mietitään myös kertausten järjestäminen. Kertauksia tulisi järjestää mieluummin joka vuosi, viimeistään joka toinen vuosi. Kertauksissa ei toisteta jo opittua, vaan niissä reflektoidaan siitä, kuinka opittuja menetelmiä on sovellettu ja mahdollisesti kehitetty ja mikä on puutteellista ja mitä halutaan oppia lisää.